Kaivoveden laatuongelmien korjaaminen 

1. Selvitä ongelmien aiheuttaja

Monet kaivo-ongelmat voi ratkaista huolellisella kunnostuksella. Tavallisimmin likainen pintavesi pääsee kaivoon, koska kaivon renkaat ovat huonossa kunnossa, kansi on huono tai kaivo on tiivistetty huonosti.

Ongelmien aiheuttaja voi olla myös esimerkiksi liian lähelle tai väärälle puolelle kaivoa sijoitettu käymälä, tunkio tms.

2. Huolelliset kustannuslaskelmat

Kaivoveden käsittelylle vaihtoehtoja voivat olla myös uusi kaivo paremmalle paikalle tai liittyminen yleiseen vesijohtoverkkoon. Usein juomakelvotonta kaivovettä voidaan käyttää sellaisenaan pesuvetenä, jolloin käsittelyä vaatii vain juotava ja ruuan valmistuksessa käytettävä vesi.

Ennen vedenpuhdistuslaitteiden hankkimista kaivoveden laadusta kannattaa teettää kattava selvitys, vaikka vedessä olisi havaittu vain yksi selkeä ongelma.

3. Yksittäisten laatuongelmien korjaaminen

Koliformit ja E. coli

Bakteerien esiintyminen voi johtua pintavesien vapaasta pääsystä kaivoon tai esim. kaivossa olevasta kuolleesta eläimestä. Kaivo on käytännössä kunnostettava, pestävä ja desinfioitava.

Kaivon pesu ja desinfiointi (Suomen ympäristökeskus)

Juotavasta vedestä bakteerit voidaan tuhota kiehauttamalla vesi. Markkinoilla on myös kalvosuodatukseen, UV-säteilytykseen, klooraukseen ja otsonointiin perustuvia talousveden desinfiointilaitteita.  Useimmissa kahvinkeittimissä vesi lämpenee riittävästi koliformien tappamiseksi.

Nitraatti

Kaivoveden nitraatti on usein peräisi läheisestä typpilannoitetusta pellosta tai jätevesistä. Mikäli nitraattipitoisen pintaveden pääsyä kaivoon ei voida estää, on nitraatti poistettava erillisellä käsittelyllä juotavasta vedestä.

Nitraatin poistaminen vedestä vaatii joko käänteisosmoosi- tai anioininvaihtolaitteiston. Kattava selvitys kaivoveden laadusta on välttämätön oikeanlaisen puhdistuslaitteiston valitsemiseksi.

Rauta

Hyvin vesiliukoinen kahdenarvoinen rauta (Fe2+) voidaan hapettaa ilmastamalla vettä niukkaliukoiseksi kolmenarvoiseksi raudaksi (Fe3+), jolloin se saostuu rautahydroksidina. Saostunut rautahydroksidi voidaan poistaa yksinkertaisella suodatuksella. Hapettumisreaktion nopeus riippuu voimakkaasti veden happamuudesta, mitä emäksisempi vesi, sitä nopeampi reaktio.

Ilmastaminen tapahtuu joko kuplittamalla ilmaa veteen tai suihkuttamalla vettä suuttimilla säiliöön, valuttamalla vettä erilaisten täytekappaleiden ylitse tai näiden yhdistelmillä. Raudanpoistossa voidaan käyttää myös katalysoivia massoja.  Katalysoivilla massoilla hapettuminen tapahtuu nopeasti myös happamassa vedessä.

Kahdenarvoinen rauta voidaan poistaa myös katioininvaihdolla. Tällöin raakavettä ei saa missään tapauksessa ilmastaa, sillä hapettunut kolmenarvoinen rauta tukkii kationinvaihtimen.

Humusaineet

Humusaineet voidaan poistaa vedestä katalyyttisellä suodatuksella, kalvosuodatuksella tai yhdistetyllä katioinin- ja anioininvaihdolla. Humusaineet voidaan myös hajottaa otsonoimalla vesi.

Sähkönjohtavuus

Veden korkean sähkönjohtavuuden aiheuttaja on aina pyrittävä selvittämään. Sähkönjohtokykyä voidaan alentaan tehokkaasti käänteisosmoosilla tai yhdistetyllä kationin- ja anioninvaihdolla.

Arseeni

Arseenin poistosta on hyvä artikkeli Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Arseenin poisto pohjavedestä -PowerPoint esitys

Suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto -pdf -esite (Oy Watman Ab)

Fluoridi

Suomen ympäristökeskuksen artikkeli

Suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto -pdf -esite (Oy Watman Ab)

Radioaktiivisuus

Suomen ympäristökeskuksen artikkeli

Säteilyturvakeskuksen radonvesi -esite

Radonin poistosta on julkaistu myös painettu opas:

Radonin poisto porakaivovedestä, Ympäristöopas 297

ISBN: 952-11-0475-9

Kustantaja: Edita Oyj, 1999